Ei oo vaikeeta, älä stressaa roosa. Äkkiä sä siihen sopeudut, sulla on vuosi aikaa totutella siihen.
Niin, ei tässä mitään. Kyllä mä aion antaa sen naisen yrittää vielä, se oli vaan se mun 'alkukankeus' ja typeryys. Oon töykeä ja herkkä, ei musta tunnu kivalta ku tuntematon alkaa vittuilemaan, kun en oo siihen pahemmin tottunukaan.
Kyllä tää tästä. Sitähän mä aina itelleni hoen.
Ihmeen moni on kyselly et miks mä oikeen oon muuttamassa. Liekö sit minkä takia ihmisiä kiinostaa. Yksinkertasesti en voi asua kotona, näin on parempi. Mitä sitä tarkemmin alkaa selittelemään, pitkä ja vaikee asia. Tällasta elämä on yllättävän monella, ei ihmeellistä, i think.
Jotain vähän ilosempaa ja pirteempää sitten. Hmm. Lenkkeilyhän on ollu jo viimekesästä mulle se normaalinpäivänaskare, tosin talvella oli liian huonot kelit. Satunnaisesti oon nyt kevään aikana tallustellu tota hiekkatietä tossa, ja päätin nyt että tää päivä on se josta alkaa mun kesälenkkeily-kausi ( .. :D ).
Mutta niin, tosiaan, hyvin siinä kunnon kävely/juoksulenkillä saa päätä selvitettyä kaikista asioista. Just sitä tarviin nyt.
Mietin vaan että mite mä siellä Leppävedellä sit saan rauhassa käydä lenkillä, en tunne kokopaikkaa ja en tiiä onko siel mitää pururatoja tms .___. No sen näkee sitten.
Tuntuu että mä oikeesti saan itteni kokoon vielä. Oon positiivinen ja tosi motivoitunu yrittämään. Se on kai hyvä juttu. Jotain valoa elämään. Tai sitten ei.
Stressaan taas.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti